La tamkharite

Nettiyhteydet Rufisquessa ovat poikki toista viikkoa, enkä ole päässyt päivittämään blogia. Terveiset Mborosta CIFOPista, jossa olen tällä hetkellä vierailulla. Palataan kuitenkin vielä viime viikon tunnelmiin Rufisqueen!

Keskiviikkoiltana töiden jälkeen lähdin työkaverini perheen luo viettämään muslimivuoden alkua. Ensimmäisen kuukauden nimi on juhlan mukaisesti tamkharite. Tällä kertaa perinteen mukaisesti kortteleissa tai pienemmissä yhteisöissä teurastetaan lehmä, josta sitten jaetaan kaikille osansa. Naudanlihasta, kanasta, pavuista ja kasviksista valmistetaan couscousia, wolofiksi thiéré. Mukaan lisätään myös myös taateleita ja maitoa. Ruoka oli suussa sulavaa! Perheen isä oli harvinaisesti sitä mieltä, että senegailaiset sairastelevat paljon, koska he syövät liikaa lihaa ja kasviksia täytyisi kuumentaa vähemmän ja syödä enemmän raakoina.

Ruokailun ruokailun jälkeen lapset lähtevät ulos soittamaan, rumpuja, kattiloita, kanistereita tai mitä ikinä, mistä vain lähtee meteliä ja kiertävät talosta taloon soittamassa ja tanssimassa. Heille annetaan vastalahjaksi riisiä, sokeria tai rahaa. Osa lapsista maalaa kasvonsa vaaleaksi tuhkalla tai kermalla. Tätä lasten juhlaa kutsutaan nimellä Le tadiabone. Illalla juhlinnan jatkuessa naiset pukeutuvat miehiksi ja miehet naisiksi. Tätä osaa perinteestä läheskään kaikki eivät kylläkään ylläpidä.

Le tadiabone on ennen kaikkea lasten juhla

Ruokaa sulatellen kiersimme korttelin partiolaisten mukana talosta taloon rumpujen kanssa. Asunnot ovat uskomattoman sokkeloisia pihoineen ja lukuisine huoneineen, koska moniavioisuuden vuoksi samassa talossa saattaa asua mies neljänkin vaimonsa ja suuren lapsikatraan kanssa. Torstai oli pyhä, mutta itsekin istuin työpaikalla toimistossa kirjoittamassa raportteja. Tästä tämä uusi vuosi käynnistyy!

Kiersimme talosta taloon pitämässä mahdollisimman kovaa meteliä

Lähde Senegaliin elämäsi partioleirille

Seuraava Woomal-leiri järjestetään Senegalissa 5-20.8.2014. Leirille ovat tervetulleita kaikki yli 16-vuotiaat ennakkoluulottomat, seikkailunhaluiset partiolaiset!

Haluaisitko kokea itse afrikkalaisen leirin tunnelman? Partioleiri Senegalissa on kaikkea muuta mihin olet Suomessa tai Euroopassa tottunut! Woomal-leiri on työleiri, jolla tehdään palvelutehtävä paikallisen yhteisön hyväksi. Edellisillä leireillä on muun muassa istutettu puita, mangrovea ja osallistuttu koulutuskeskuksen rakentamiseen. Vuonna 2014 juhlitaan myös Wergujaram-hankkeen 25-vuotisjuhlaa, joka näkyy varmasti leirin ohjelmassa.

Oletko valmis tarttumaan kuokkaan tai vasaraan ja tekemään hyvän työn Senegalissa? Samalla pääset maistamaan senegalilaista ruokaa, kokemaan vieraanvaraisuuden ja tutustumaan afrikkalaiseen rummutukseen iltanuotiolla. Leirillä toimitaan sekavartioissa, ja uusia ystävyyksiä solmitaan yli kielimuurien.

Leirinjohtaja on kahdella Woomal-leirillä käynyt konkari Tapio Värri, häneltä voi kysyä lisätietoja ja staabiin ilmoittautuminen on myös käynnissä: tapio.varri@gmail.com

Leirin hinta on 1630 euroa. Ilmoittautuminen jatkuu 15.1.2014 asti, mutta ilmoittaudu mukaan vaikka heti: https://spfs.clubonweb.com/book/20830 

Terveiset Suomeen Diourbelin 19-vuotiaalta Woomal-kasvolta Salioulta!

Haastattelin Diourbelissa paikallista Woomal-kasvoa, joka on 19-vuotias todella puhelias Saliou Sagne. Hän toivoo, että kirjeenvaihto suomalaisten partiolaisten kanssa käynnistyisi pian, sillä hän ei malttaisi odottaa suomalaisiin partiolaisiin tutustumista. Joten, jos kaipaatte kirjeenvaihtokavereita Senegalilaisista, täällä teitä kaivataan myös!

Kuinka sinusta tuli Woomal-kasvo, ja millaista tehtävässä on tähän saakka on ollut?

Entinen koordinaattori Talla ehdotti minulle tehtävää jo viime vuonna. Tunsin hänet hyvin, mutta aluksi kieltäydyin, koska en tiennyt oikeastaan, mistä Woomal-hankkeessa ylipäätään oli kyse. Juttelin Tallan kanssa kuitenkin ajan kanssa lisää ja tehtävä tuntuikin todella kiinnostavalta. 

Olen ollut tietenkin mukana Woomal-aktiviteeteissa täällä Diourbelissa. Yritän myös aina toimia esimerkkinä muille kotona, koulussa ja tietenkin partiossa. En siis vain puhumalla vaan esimerkiksi keräämällä roskat pois kadulta. Koska en ole aiemmin ymmärtänyt kaikkien ongelmien laajuutta, olen yrittänyt ottaa itsenäisesti selvää ympäristöongelmista ja ratkaisukeinoista. 

Millaisia taitoja Woomal-kasvolla olisi hyvä olla?

Hänen täytyy olla valmis kiinnittämään huomioita omaan käytökseensä ja jopa muuttamaan sitä, koska kasvo toimii samalla innostavana esimerkkinä muille paikallisille ihmisille. Lisäksi hänen täytyy olla oikeasti kiinnostunut ympäristöstä ja ottaa itsekin selvää asioista. On myös osattava puhua isollekin yleisölle vakuuttavasti ja selkeästi, ja on tietenkin tunnettava hyvin Woomal-hanke, koska siitäkin ihmiset kyselevät paljon.

Millaisia haasteita olet tehtävässäsi kohdannut?

Vaikka luulisi, että nuorena on helppoa toimia esimerkkinä muille nuorille ja saada heidät kuuntelemaan, se on toisinaan vaikeaa. Kyse on oikeastaan siitä, että Senegalissa kunnioitetaan vanhempia henkilöitä enemmän, koska heillä ajatellaan olevan enemmän kokemusta. Onhan se toisinaan tottakin, mutta nuorilla voi olla tietoa, jota vanhemmilla ei ole. Joudun siis tekemään töitä todistaakseni uskottavuuteni. Toinen haastava seikka täällä on tiedon jakaminen lukutaidottomille. Heidän kanssaan konkreettinen toiminta on paljon tehokkaampaa.

Miten ympäristön tila on mielestäsi kohentunut Diourbelissa?

Aiemmin kaduilla oli paljon likaisempaa ja roskia oli joka paikassa. Olemme jakaneet roskiksia kaikista likaisimmille alueille ja niissä kiertää säännöllisesti auto, johon roskikset tyhjennetään ja joka kuljettaa roskat edelleen yhteen paikkaan. Ihmiset tuntuvat todella huomanneen roskien keräämisen vaikutuksen omaan lähiympäristöönsä. Lisäksi täällä on istutettu paljon puita, mutta niiden hoitamisessa on vielä on vielä oppimista. Yksi tärkeä parannus on myöskin se, että yhä enemmän nuoria on kiinnostunut panostamaan ympäristönsuojeluun.

Woomalia ja jättiläisheinäsirkkoja Diourbelissa (varoitus: pitkä postaus, varaa eteesi kahvi- tai teekuppi!)

Viime viikko vierähti sisämaassa Diourbelissa hankepaikkakuntavierailulla. Mukaani lähti myös Sadikh täältä Rufisquesta. Koordinaattorit ovat kovin vähän tekemisissä toistensa kanssa, joten myös heille tämä oli oiva tilaisuus vaihtaa kuulumisia ja ideoita työhön liittyen. Maanantaina lähdimme liikenteeseen kahdeksan maissa, nappasimme kadun varrelta aamupalaksi suklaatäytteiset patongin puolikkaat ja hyppäsimme bussiin. Tilaa oli alkumatkasta vielä ruhtinaallisesti, ja sain rauhassa katsella maisemia luurit korvilla. Matkustaminen kun ei täällä ole aina kovin rentoa kuumassa ja täydessä bussissa. Parissa tunnissa olimme perillä Diourbelissa, ja meitä oli vastassa aurinkoinen Mbaye Faye.

Tyypillinen lounas damada, riisiä, kalaa, kasviksia ja tulinen kastike

Mbaye esitteli meille toimistonsa

Asuimme viikon toimistolla, josta minä sain oman huoneen ja miehet jakoivat toisen huoneen keskenään. Aamupalat ja illalliset valmistimme itse pihalla kaasulla, ja maittavan lounaan meille taikoivat päivittäin naapuriperheen naiset. Etukäteen minua varoiteltiin kuumuudesta, ja lämpötilat olivatkin edellisellä viikolla huidelleet lähes 40 tienoilla. Sisämaassa ilma on kuitenkin kuivempaa kuin meren rannalla Rufisquessa ja Dakarissa, ja sää olikin huomattavasti miellyttävämpi kuin odotin ! Auringon laskettua ilma viilenee selkeämmin, ja nukuin pari yötä jopa ilman tuuletinta. Hyttysiä löytyi kyllä Diourbelistakin. Ja torakoita, sammakoita, koppakuoriaisia ja jättimäisiä heinäsirkkoja, jotka hyppivät holtittomasti päin, ja jotka keplottelivat itsensä huoneeseeni. Kiitos moskiittoverkkojen olemassaolosta !!

Toimistolla työskentelee Mbayen lisäksi FONEES-kassan työntekijä Fatou Séne, johon tutustuin niin ikään viikon aikana. Toimistojen ja kahden muun huoneen lisäksi pihapiirissä on iso sali, jota käytetään mm. seminaareissa, partiokokouksissa sekä paikallisten taekwondo-harjoituksissa, sekä suihku- ja vessatilat. Rufisquessa olikin jälleen vesikatko koko viime viikon jatkuen osittain edelleen, mutta Diourbelissa veden kanssa ei ollut ongelmia. Käytimme tosin pullovettä , koska paikallinen vesi on todella pahanmakuista ja suolaista. Omatuntoa kolkutteli jälleen, mutta ostimme vettä isoissa 10 litran pulloissa, jotta muovijätettä tulisi edes vähän vähemmän. Isoja pulloja täytetään myös monta kertaa uudelleen.

Fatou Sene toimistossaan 

Viikon aikana Mbaye esitteli meille kaupunkia ja kertoi paljon työstään. Vaihdoin kuulumisia myös Tallan kanssa, jonka tapasin Suomessa viime syksynä. Olimme mukana Woomal-aktiviteeteissa useana päivänä. Todella mielenkiintoinen tilaisuus oli esimerkiksi paikallisen partiolaisen kotona järjestetty keskustelu jätevesien käsittelystä kotitalouksissa. Ylipäätään tällä tavalla järjestetyt tilaisuudet partiolaiselle ja koordinaattorille tutuissa paikallisyhteisöissä ovat hedelmällisiä. Tietoon suhtaudutaan huomattavasti positiivisemmin ja avoimemmin kommunikoitaessa henkilön kanssa, joka on itsekin osa samaa yhteisöä. Täysin ulkopuolinen taho näyttäytyy paikallisille usein jossain määrin epäilyttävänä ja omia etujaan ajavana.

Partiolainen Djily Diallo kutsui paikallisia kotiinsa keskustelemaan jätevesistä

Paikalla oli kolmisenkymmentä henkeä ja ihmiset osallistuivat innokkaasti keskusteluun. Myös minä osallistuin ranskaksi, jonka muut sitten tulkkasivat edelleen wolofiksi. Ihmiset kaatavat käytetyt likaiset vedet suoraan kaduille, mikä saastuttaa maaperää ja levittää sairauksia kuten malariaa. Viemäröintejä ei Diourbelissa ole tehty, koska siihen ei ole rahaa. Väliaikaisena ratkaisuna osa paikallisista käyttää maakuoppia, johon jätevedet kaadetaan omassa pihapiirissä. Moni kertoi myös käyttävänsä  pyykki- ja tiskivedet pihan kasvien kasteluun.

Madame Samb esitteli meille ympäristöministeriön alaista paikallisjaostoa

Keskiviikkona kävimme tutustumassa ympäristöministeriön alaiseen paikallisjaostoon (La division de l’Environnement de Diourbel), jonka kanssa hankkeessa tehdään yhteistyötä. Madame Samb otti meidät vastaan ja esitteli jaoston toimintaa. Paikallisten käytössä on ympäristönsuojeluun liittyviä materiaaleja ja siivoustarvekkeita, joita saa lainata ilmaiseksi. Esimerkiksi kouluissa on järjestetty näin siivoustalkoita. Mbaye puolestaan jakaa myös heille tietoa ympäristön tilasta ja vaikuttamismahdollisuuksista, joita hän saa projekteissa paikallisten kanssa työskennellessään.

Aamupalalla leiritunnelmissa

Koulutuksessa mukana "keltaisten" eli nuorimman ikäkauden ryhmän kanssa

Viikonloppuna osallistuimme partioleirille, jossa koulutettiin laumanjohtajia. Ilokseni mukana oli myös tuttuja syyskuiselta Guediawayen tulvaleiriltä. Mbayen ansiosta leiriohjelmaan oli sisällytetty Woomal-aktiviteetteja. Katsoimme videoita muovijätteiden aiheuttamista ongelmista, keskustelimme aiheesta yhdessä ja lisäksi nuorten tuli soveltaa tietoa vastuullaan olevan ikäkauden ohjelmaan. 

Alioune Ndiay ohjeistaa leiriläisiä ennen Woomal-videoprojisointia

Viimeiset yöunet jäivät lyhyiksi, koska istuimme pihalla aamuyön tunneille saakka väitellen mm. rapin universaaliudesta ja keitellen mausteista kuumaa maitoa, lait chaud’ta. Sunnuntaina lähdimme aamupalan jälkeen kohti Rufisquea. Paluumatka oli menomatkaa hikisempi ja kesti yli kolme tuntia, ja perillä meitä odotti vesikatkosta kärsivä kaupunki. Kotiin oli kuitenkin kiva palata, kun tuttujen kanssa vaihdettiin kuulumisia ja naapurit ja hedelmä- ja leipämyyjät kyselivät, missä olin ollut viikon, kun minua ei ollut näkynyt. Sosiaalinen kontrolli niin hyvässä kuin pahassa on aika tehokasta täällä etenkin toubabin ollessa kyseessä ! 

Diourbelin uusi paikalliskoordinaattori

Vietin viime viikon Diourbelissa, joka on yksi Woomal-hankkeen paikkakunnista. Aloitan raportoinnin täällä blogin puolella julkaisemalla paikalliskoordinaattorin haastattelun. Haastattelin häntä yhtenä iltapäivänä samalla, kun keittelimme teetä lounaan jälkeen.

Esittelisitkö itsesi näin aluksi!

Nimeni on Mbaye Faye ja 25-vuotias Senegalin partiolainen. Työskentelen tällä hetkellä täällä Diourbelissa paikalliskoordinaattorina, mutta kotikaupunkini on oikeastaan Gossas, jonne täältä on matkaa vajaat 30 kilometriä. Aloitin työni heinäkuussa edellisen koordinaattorin Tallan jalanjäljissä. Partioon olen päätynyt vasta myöhemmällä iällä veljeni ja musiikkiharrastuksemme kautta. Olen 16-19 –vuotiaiden nuorten johtaja. Ikäkauden nimi on wolofiksi Toor-Toor wi ja nuoria kutsutaan nimellä Jambar.

 

Mbaye vetämässä keskustelua jätevesien käsittelystä

Miten päädyit tähän tehtävään ?

Oikeastaan kuulin muilta, että tänne haettiin uutta paikalliskoordinaattoria. Tunsin paljon ihmisiä täältä, ja paikalliset kannustivat minua hakemaan tehtävää. Hakijoita tälle paikkakunnalle oli kaksi ja lopulta minut valittiin. Kiinnostuin tehtävästä, koska partiotoiminnassa on aina kyse myös ympäristöstä. Partiosta ei voida edes puhua, ellei oteta samalla huomioon ympäristöä. Täällähän oli käynnissä toinenkin ympäristönsuojeluhanke ennen Woomalia, joten tämä oli luonnollinen jatkumo jo aloitetulle työlle. Sanoisin siis, että hain tehtävää myös rakkaudesta ympäristöämme kohtaan.

Millaisia ympäristöngelmia Diourbelissa yritetään ratkaista ?

Yleinen roskaaminen ja jätehuollon puute aiheuttavat ongelmia. Jätevesiä ei käsitellä mitenkään ja ihmiset kaatavat ne suoraan kadulle. Täällä on istutettu paljon puita, mutta ihmiset on vaikea saada ymmärtämään, että puista täytyy huolehtia myös istuttamisen jälkeen esimerkiksi kastelemalla.

Millaisia ovat työpäiväsi ?

Työskentelen usein täällä toimistolla, koska olen Diourbelin ainoa paikalliskoordinaattori. Yövyn usein täällä, mutta toisinaan menen yöksi kotiin Gossasiin. Teen paljon raportintia ja taloushallinnon tehtäviä. Woomalin ohella työskentelen kahdessa muussa hankkeessa, joissa taistellaan malariaa ja aidsia vastaan. Lisäksi pidän yhteyttä yhteistyökumppaneihimme ja vierailen paikallisten perheiden luona. Järjestän itse Woomal-aktiviteetteja ja avustuksellani laumanjohtajat voivat vetää aktiviteetteja myös omatoimisesti. Työn puitteissa olen päässyt matkustamaan jonkun verran myös muille paikkakunnille.

Mbaye teenkeittovuorossa

Mitä odotat hankkeelta ensi vuoden osalta?

Mielestäni meidän olisi suunnattava katseita uusiin tavoitteisiin. Toivon, että saamme paikalliset ihmiset osallistumaan entistä aktiivisemmin. Olisi tärkeää päästä entistä lähemmäs paikallisyhteisöjä ja kannustaa heitä kehittämään uusia ratkaisumahdollisuuksia. Pelkkä ulkoa tuleva apu ei useinkaan ole riittävää, mutta yhteisöjä on tuettava jakamalla heille tietoa. Diourbelissa toivoisin meidän löytävän lisää yhteistyötahoja. Lisäksi toivon tietysti pääseväni Suomeen ja tutustumaan Woomal-hankkeeseen siellä!