torstai 30. tammikuuta 2014

Rufisquen partiolaisten talo aktivoituu



Täällä partiolaisten talolla käynnistettiin eilen kahdesti kuussa (Insha’Allah) järjestettävät iltamat (L'animation de la Maison de l'Eclaireur). Itse olin huonovointinen, enkä päässyt harmikseni mukaan, mutta huoneeseeni kantautuneen metelin perusteella tapahtuma saavutti suurin suosion! Olemme suunnitelleet tulevia aktiviteetteja yhdessä paikalliskoordinaattorimme Sadikhin ja talonmiehen Adan kanssa.

Ideana on herätellä partiolaisten taloa henkiin, sillä tiloja hyödynnetään harmillisen vähän. Paikalla pistäytyy päivittäin partiolaisia, mutta virallista toimintaa koulutustilaisuuksien lisäksi järjestetään melko harvoin. Olemme järjestäneet välillä Woomal-aktiviteetteja, mutta mitään säännöllistä toimintaa talolla ei ole ollut. Talolla ovat mm. minun ja Rufisquen paikalliskoordinaattorin sekä FONEES-kassan paikallisen työntekijän työtilat. Edellinen vapaaehtoinen Henna esittelikin taloa blogauksessaan viime vuoden puolella.

Eilisessä tapahtumassa oli mukana lapsia ja nuoria viidestä lippukunnasta täältä Rufisquesta. Talon johtaja Mbakhane Diop, joka toimii Woomal-hankkeessa kumppanuusvastaavana, kertoi talosta ja sen tarjoamista toimintapuitteista. Paikalliskoordinaattori Sadikh Ndoye puolestaan esitteli Woomal-hankkeen ja kertoi toiminnasta täällä kotikaupungissamme. Adama Mbengue esitteli toimintaideamme näiden iltamien osalta ja kyseli nuorilta, millaista toimintaa he itse toivovat talolla järjestettävän. Ehdotuksia tulikin paljon, ja otamme ideat huomioon jatko-ohjelmaa suunnitellessamme. 

Ohjelmassa oli myös paikallisten partiolaisten Woomal-aktiviteettina toteuttaman videon näytös. Video on nimeltään Sunu Gox, Rufisque Ville Propre (Rufisque, meidän puhdas kaupunki). Yritän saada lisättyä sen myös youtube-tilillemme. Videossa kuvataan kaupunkimme ympäristön tilaa ja ongelmia, jotka vaikuttavat myös meidän kaikkien terveyteen ja tulevaisuudennäkymiin. Näytöksen jälkeen Adan ja Sadikhin johdolla keskusteltiin siitä, kuka kaupungin on ylipäätään saattanut tähän tilaan ja mitä asialle voidaan tehdä. Myös näissä talolla järjestettävissä tapahtumissa ympäristöteema on vahvasti mukana. Seuraava tapahtuma järjestetään kahden viikon päästä. Ba beneen yoon! (seuraavaan kertaan!)

Mbakhane Diop esitteli Rufisquen partiolaisten talon toimintaa (kuva Sadikh Ndoye)




Paikalla oli viitisenkymmentä lasta ja nuorta (kuva Sadikh Ndoye)





maanantai 20. tammikuuta 2014

Jätehuoltoa Rufisquessa

Täällä Rufisquessa kuten monessa muussakin kaupungissa jäteongelma on valtava. Roskia on katujen varsilla, viemäreissä, rannalla, meressä, puissa ja naapurin lampaatkin mussuttavat millon mitäkin roskia. Jätehuolto toimii puutteellisesti tai ihmiset eivät hyödynnä sitä. Rufisquen hankalahkon infrastruktuurin vuoksi jäteautoilla ei ole kaikkiin kortteleihin helppoa pääsyä. Asukkaat taas eivät jaksa lähteä kovin kauas kotoaan tyhjentämään roskiksia. Eipä Suomessakaan tarvitse kotiovelta montaa askelta ottaa, jotta pääsee roskiksille. Jäteautojen kuljettajille maksetaan täällä jätteistä painon mukaan. Vaikka autoilla on tietyt sovitut reitit, joita kuljettajien pitäisi noudattaa, saattavat he hakea auton täyteen jätettä "jostain" ja palata tyhjentämään ne Mbeubeussiin kaatopaikalle Dakariin. Näin kauimpana sijaitsevat alueet kärsivät tilanteesta, kun heidän roskiksiaan tyhjennetään harvemmin. Tämä taas saa ihmiset kippaamaan jätteitä mereen tai kadulle. Joissakin kortteleissa asukkaat ovat valittaneet kaupungille, kun ovat huomanneet, ettei jäteautoa näy säännöllisesti, ja tilanne on korjaantunut. Toisissa kortteleissa asukkaat eivät kuitenkaan tee asialle mitään. Osassa taas asuu muualta tai väliaikaisesti alueelle muuttaneita, joilla ei ole mukanaan perhettä, eikä heillä ole siteitä kortteliin, joten heitä ei kiinnosta myöskään lähiympäristönsä tila. Tilanne ei siis ole millään lailla yksiselitteinen tai helppo ratkaista.  

St. Louisista bongatut roskikset kadun varrella
Jäteauto kiertää täällä kolme kertaa viikossa ja kuljettaa roskat Mbeubeussin kaatopaikalle. Kyseisen kaatopaikan ympäristö- ja terveysvaikutuksia on tutkittu, eivätkä tulokset ole kovin mieltä ylentäviä (ks. esim. englanninkielinen artikkeli aiheesta: Cabral, M. et. al. 2012). Tärkeintä olisikin ensi kädessä vähentää jätteiden määrää. Kyselin kollegalta, onko kaatopaikalle mahdollista päästä käymään, ja hän lupasi viedä minut visiitille tällä viikolla.
Muovipussihan se siellä roikkuu puuta koristamassa
Kaikilla ei myöskään ole tietoa jätteiden vaikutuksesta omaan elinympäristöön ja terveyteen. Toisaalta elämän prioriteetit ovat täällä myös erilaiset. Vapaaehtoinen, joka intoilee ympäristöasioista niin töissä kuin niiden ulkopuolella, voi keskittyä esimerkiksi tähän aiheeseen täysillä, toisin kuin ne paikalliset, jotka miettivät 15:n sisarruksen ja vanhempien taloutta ja terveyttä omansa lisäksi. Muovijäte tukkii täällä helposti viemärit, mikä aiheuttaa etenkin sadekaudella tulvia. Seisova vesi niin viemäreissä kuin kaduilla lammikoissa on oiva lisääntymisalusta Anopheles-suvun hyttysille,jotka levittävät malariaa. Malaria on täällä Senegalissa endeeminen ja sitä esiintyy säännöllisesti ympäri vuoden. Tiesittekö, että myös Suomessa on esiintynyt malariaa Oulun korkeudella saakka 1700- ja 1800-luvuilla, jolloin vuosittain sairastui jopa kymmeniä tuhansia suomalaisia? Viimeisin epidemia on Suomessa on ilmeisesti ollut vuosina 1944-1945, jolloin sairastuneita oli pari tuhatta.

Olemme jakaneet hiljattain viidelle koululle roskiksia, jotka ensinnäkin täällä partiolaisten talolla partiolaisten toimesta maalattiin ja koristeltiin Woomal- ja EEDS-teksteillä. Kun olemme vieneet kouluille roskiksia, olemme yleensä ensin tavanneet koulun johtajan, jonka kanssa olemme puhuneet Woomal-hankkeesta. Partiolaisten talon takana sijaitsevassa Mour Ndiay Mbenguen koulussa kävimme keskustelemassa lasten kanssa jokaisessa luokassa erikseen jätehuollosta ja roskaamisesta. Lapset pohtivat muun muassa, kuka koulussa roskaa, millaisia roskia pihalta ja luokista löytyy ja millaisia vaikutuksia jätteillä ylipäätään on ympäristöön. Koulussa sovittiin, että joka viikko yksi luokka on vastuussa roskisten tyhjentämisestä. Lupasimme pistäytyä välillä katsomassa, miltä koulun roskatilanne näyttää.

Partiolaiset maalaustalkoissa. Taustalla Rufisquen paikalliskoordinaattori Sadikh, etualalla Ada ja Seydou (kuva Gorgui Nael)
Valmiit hienot Woomal-roskikset lähdössä maailmalle
Sadikh kyseli Mour Ndiay Mbenguen koulun oppilailta, millaisia roskia koulun pihalta löytyy. Neljä reipasta apuria esittelemässä löydöksiään Woomal-roskiksen vieressä.


Kuvat Hanna Airaksinen, ellei toisin mainittu

perjantai 10. tammikuuta 2014

Woomal-joulu Senegalissa

Joulusta on vierähtänyt jo tovi, mutta postaus on taas viivästynyt. Woomal-hankkeen toisen johtajan Anun kanssa järjestimme täällä kotona Rufisquessa partiolaisten talolla joulujuhlan suomalaiseen tapaan.

Ylipäätään joulun lähestyminen ei täällä näkynyt juurikaan arjessa. Kadunvarsilla myynnissä olin jonkin verran länsimaisia joulukoristeita ja muovikuusia, mutta yhden yhtä joululaulua ei ainakaan omiin korviini ennen meidän juhlaa kantautunut. Muslimit eivät varsinaisesti vietä joulua, mutta joulupäivä on täälläkin pyhä. 

Suuntasimme jouluaattona aamupalan jälkeen Dakariin ruokaostoksille suureen länsimaiseen supermarkettiin. Sitä etsiessä kävellen aikaa vierähti useampi tunti ja hiki valui, mutta lopulta löysimme perille ja kaupasta kaiken tarvittavan. Aterian valmistamista täytyi pohtia tovi, sillä käytössämme oli ainoastaan kaksi kaasua. Uunia olisimme päässeet lainaamaan kaverin kaverilta, mutta hylkäsimme lopulta ruokalajit, jotka olisivat vaatineet uunissa paistamista. Virallinen Woomal-menu näytti lopulta tältä:
Ateria syötiin tietysti senegalilaisittain isoilta vadeilta
Kanelinen omenaglögi

Ruisvehnäleipä
Valkosipuli-kermaperunat
Paistetut perunat
Savulohi
Suolakurkut
Hillosipulit
Vihersalaatti
Tomaatit

Luumurahka
Tuoreet hedelmät
Limonadit 

Ruokaa ei ainakaan jäänyt paljon jäljelle, joten ehkä toubabit kokkasivat vähintään kohtalaisesti
Oikeasti kynttilänvalossa nuo sohvakasat taustalla eivät ketään häirinneet


Parin tunnin keittiössä häärimisen jälkeen ateria oli vihdoin aseteltu kahdelle suurelle vadille. Suuressa salissa koristelut olivat paikallaan, kynttilät sytytettyinä ja suomalaiset joululaulut kaikuivat kaiuttimista. Itsekään emme tosin niitä jaksaneet koko iltaa kuunnella, ja illan edetessä musiikki vaihtui suomalaiseen ja senegalilaiseen rappiin ja mbalaxiin. Myös suomalaiset piirileikit aiheuttivat naurun pyrskähdyksiä. Juhlinta ja tanssiminen jatkuivat puolille öin, jonka jälkeen siivoilimme vielä paikat kuntoon, koska seuraavana aamuna suuntasimme kohti St. Louisia.


Raahasimme myös äänentoistolaitteet juhlasaliin, jotta saimme kunnon tanssit pystyyn
Vappuhatut ja -pillit sopivat ihan hyvin joulukoristeiden sekaan!
Kaikki kuvat: Ousmane Diallo

sunnuntai 5. tammikuuta 2014

Kasvimaa Thièsissä

Mame Ngane, Pape Niang ja Abdou Toure kasvimaalla


Thièsissä sijaitsee partiolaisten toimintakeskus, joka on ollut käyttämättömänä jo pitkään. Woomal-koordinaattori Mansour Déme keksi yhdessä kyläläisten kanssa, että ainakin sen pihan voisi ottaa hyötykäyttöön. Woomalin yhteydessä järjetetään myös mm. luomuviljelykoulutusta, ja kyläläiset voisivat viljellä joutomaalla. Talolla työskentelee vartija, joka hoitaa kastelun ja pitää varkaat loitolla. Piha onkin jo ihan vihreä, ja siellä kasvaa monia hyötykasveja kuten papaija- ja guavepuut. Peltojen tuottaessa hedelmää, kyläläiset voivat ottaa niitä omaan käyttöönsä ja myydä ylimääräiset torilla. Kylän naiset toivoivat vielä lisää mahdollisuuksia työllistyä ja asia on pohdinnassa.
Thiès-Mboro-alueen partiolaisia istuttamassa puita
 Lähialueen koulujen pihoista on pidetty samalla huolta, ja partiolaiset ovat istuttaneet puita tuomaan varjoa oppilaille. Oppilaat pitää vielä opettaa pitämään huolta kasveista ja kastella niitä säännöllisesti.

Lava-auton kyydissä matka sujuu laulaen


lauantai 4. tammikuuta 2014

Mitä saadaan aikaan roskista?

Mborossa järjestettiin partiojohtajille koulutus kierrätysmateriaalien uusiokäytöstä. Leirin taiteellisena johtajana toimi OG, jolla oli monia hienoja ideoita työstettäväksi. Leirillä harjoiteltiin myös vastuun ottamista. Yleensä kaikki käytännön järjestelyt on hoidettu johtajien toimesta, mutta tällä kertaa olikin toisin. Jos ei ollut ottanut lusikkaa mukaan, joutui syömään käsin tai jos ei ollut patjaa mukana, nukkui ilman sitä. Kenelläkään leiriläisellä ei ollut taskulamppua mukana, joten illat vietetiin aivan pimeässä.
Ensi kerralla he osaavat varmasti varautua paremmin, kun varustelistassa pyydetään ottamaan mukaan "équipement camping au complet" eli kunnolliset leirintävarusteet. 

Telttoja ei yksittäisillä henkilöillä ole, vaan EEDS tuo ne aina tarvittaessa. Teltat oli tälläkin kertaa tuotu Dakarista kaikille leiriläisille, ja mukana oli neljä Suomen Partiolaisten lahjoittamaa kupolia.

Leiriläiset kuuntelevat ohjeita tarkkaavaisesti

Materiaaleina oli mm. vanhoja sukkia, pulloja ja muoviroskia
Khady esittelee askartelemaansa taulua

Mölkky muovipulloista

Abdou esittelee Mölkkyä



Senegalin partiolaisten ohjelmaministeri Abdou Toure oli keksinyt leiriläisille suomalaisen pelin toteutettavaksi. Kilkkeen senegalilaisten delegaation johtajana hän oli tutustunut Suomessa Mölkkyyn ja päätimmekin testata sitä leiriläisten kanssa. Tarvittiin vain muovisia maitopulloja, jotka täytetiin muoviroskalla ja hiekalla, sitten koristeltiin ja numeroitiin. Helppo idea toteutettavaksi missä vain, eikä maksa mitään!

Leiriläiset valmistivat myös mm. pieniä nukkeja, joita myymällä he voivat tehdä pienimuotoista varainhankintaa. Kaikki vaikuttivat todella tyytyväisiltä leirin ohjelmaan ja palasivat kotiinsa mukanaan uusia ideoita täydentämään partio-ohjelmaa.

Pelit käynnissä



torstai 2. tammikuuta 2014

Koldan paikalliskoordinaattorin kuulumisia ja Woomal-leirimuistoja



Ennen vuodenvaihdetta kaikki Woomal-hankkeen paikalliskoordinaattorit osallistuivat koulutukseen Rufisquessa partiolaisten talolla. Kaappasin Koldan koordinaattorin haastatteluun koulutuksen päätteeksi.

Esittelisitkö ensin itsesi!

Olen Koldan paikalliskoordinaattori Tamsir Mane ja olen toiminut tehtävässä vuodesta 2009 alkaen, jolloin Woomal 1 -hanke käynnistyi. Hain koordinaattorin tehtävään, koska olin jo ennen projektia huolissani Koldan metsien tilasta. Halusin vaikuttaa työni kautta ympäristön tilaan.

Mikä Koldassa on erityistä hankepaikkakuntana?

Kuten mainitsin meillä on laajoja metsäalueita, joiden suojelu on tarpeen, koska puuta hakataan laittomasti. Lisäksi Gambia-joki on pahoin saastunut, koska ihmiset käyttävät sitä kaatopaikkana. Yhdessä esimerkiksi Maan Ystävien kanssa joen suojelussa on kuitenkin edistytty. Teemme yhteistyötä yhdeksän eri nuorisojärjestön ja naisjärjetöjen kanssa. Siksi toiminta Koldassa on todella aktiivista.

Mikä työssäsi on parasta? Entä haastavinta?


Parasta on ehdottomasti yhteistyö muiden paikallisten toimijoiden kanssa. Lisäksi saan jatkuvasti työkokemusta ja opin uutta ympäristönsuojelusta. Vastaavasti haastavinta on ehdottomasti se, että minulla on suuri vastuu paikkakunnan toiminnasta, joten työ ei ole missään nimessä helppo. Lisäksi aktiviteetteja ajatellen vaikeinta on ihmisten koolle saaminen. Koldassa asukkaat ovat kyllä kiinnostuneita ympäristön tilasta ja he tiedostavat ongelmat. Myös yhteistyö viranomaisten kanssa toimii hyvin.

Olit mukana vuoden 2011 Woomal-leirillä. Millaisia muistoja sinulla on sieltä?

Olen ollut mukana monella leirillä, mutta Woomal-leiri oli todella ainutlaatuinen, sillä kaikkia osallistujia kiinnosti ympäristönsuojelu. Paikalliskoordinaattoreista olin ainoana mukana, joten tunsin olevani tärkeässä asemassa edustamassa kaikkia koordinaattoreita. Oli mukavaa huomata, että leiriläiset todella arvostivat läsnäoloani. Leiri merkitsi minulle paljon. Olen itkenyt aiemmin vain sukulaisten hautajaisissa, mutta Woomal-leirin päättyessä lentokentällä kaikki itkivät hyvästellessään leirillä saatuja ystäviä.

Miksi ensi kesänä kannattaa osallistua Woomal 2 -leirille?


Leirillä opitaan paljon uutta ympäristöstä. Kyse ei ole mistä tahansa leiristä, sillä sen aikana ihmiset todella sisäistävät ympäristöystävällisiä toimintatapoja. Jos muilla leireillä maasta saattaa löytää tyhjiä muovipusseja, Woomal-leirillä ei tällaista toimintaa todellakaan nähdä. Jätteet lajitellaan ja jokainen huolehtii ympäristöstä ja siisteydestä. Lisäksi leiriltä tehdään varmastikin vierailuja hankepaikkakunnille, joissa toimitaan ympäristöä kunnioittaen. Kannattaa lähteä mukaan saamaan unohtumattomia kokemuksia!

Millaisia terveisiä haluat lähettää Suomeen ja tuleville leiriläisille?


Ensinnäkin haluan kiittää kaikkia, jotka Suomessa toimivat Woomal-hankkeessa. Teitä arvostetaan täällä todella paljon ja työnne on tärkeää. Toivon, että yhteistyömme jatkuu kauan, vaikka hanke virallisesti päättyisikin. Lisäksi haluan sanoa, että suomalaiset eivät ole kuin muut toubabit (valkoiset länsimaalaiset), sillä kulttuurimme eivät ole kovinkaan erilaisia. Kun suomalaiset tulevat Senegaliin, heistä tulee nopeasti senegalilaisia, sillä he omaksuvat nopeasti meidän kulttuurimme ja toimintatapamme. Siksi suomalaisista pidetään täällä!