Kasvimaa Diourbelissa

Siinä missä Suomessa kasvukausi vetelee jo viimeisiään, niin täällä Senegalissa ehtii vielä ihan hyvin kylvöpuuhiin. Diourbelissa Woomalin projektityöntekijä Mbay pisti hihat heilumaan ja yhdessä iltapäivässä kasvimaa saikin jo oikein hyvän alun.

Aluksi rajattiin kasvimalle sopiva alue partiotalon pihapiiristä.

Sitten maata möyhittiin, jotta taimet saisivat pehmeän startin.

Sitten siemenet maahan.

Ja eikun tulosta odottamaan.

Kasvimaalta on odotettavissa ihan lähipäivinä munakoison- ja tomaatintaimia. Kunhat taimet ovat tarpeeksi isoja pääsevät paikalliset partiolaiset koulimaan kasvimaan ja istuttamaan parhaat taimet vähän paremmalle paikalle. 

Koko kasvimaa toteutetaan Woomalin hengessä täysin luomuna.

Partioleirillä Kayarissa

Senegalissa on tällä hetkellä koululaisten lomat. Partiorintamalla se tarkoittaa sitä, että joka puolella Senegalia putkahtelee pienempiä ja vähän suurempia lomaleirejä, kuten vapaa suomennos paikallisesta ilmaisusta kuuluu.

Suurin ero suomalaisiin leireihin on tietysti se, että leirielämä sijoittuu yleensä kouluille. Telttoja ei ole kaikille, joten on paljon näppärämpää majoittaa suuret joukot koulujen lattioille. Ja kun kouluista on lomaa, on vapaita tiloja leireille vaikka millä mitalla.

Leiripäivät alkavat Senegalissakin lipunnostolla. Suurin ero suomalaisiin leireihin on ennen lipunnostoa tapahtuva leiriläisten koolle kutsuminen. Alaleiristä valitaan yksi pillinviheltäjä, jonka tahdissa alaleiri kerrallaan leiriläiset juoksevat ennaltamäärrättyyn muodostelmaan. Jos pillinviheltäjän mielestä muodostelma ei ollut tapeeksi kaunis tai muuten vaan onnistunut, niin koko homma aloitetaan alusta. Ja mahdollisesti vielä kolmannen kerran... joskus jopa neljännenkin.

Alaleiri valmiina aamukokoontumiseen

 Pillinvihellystä odotellessa

Pillinviheltäjä pestissään

Projektin suuntaviivoja vetämässä

Viime viikolla olin Rufisquessa yhdessä melkein kaikkien Woomal-projektin paikalliskoordinaattoreiden kanssa. Lisäksi paikalla oli sekalainen seurakunta muita projektiin osallistuvia; Woomal-kasvoja ja aluejohtajia.

Päivät kuluivat erilaisten koulutuksien muodossa. Meitä koulutettiin niin ympäristöasioissa kuin myös johtamisessa. Lisäksi käsittelyssä olivat projektin eri ongelmat. Ryhmätöiden takia koulutukset venyivät josksu jopa yöhön saakka. Ja viimeisenä iltana lopetimme vasta puoli kolmelta aamuyöllä.

Viimeisen päivän myöhäiseen lopetusajankohtaan oli kyllä ihan pätevä syy. Koulutuksen oli alunperin tarkoitus kestää vielä yksi päivä. Paikalla oli kuitenkin paljon väkeä, joiden täytyi lähteä valmistelemaan leiriä toiselle paikkakunnalle. Joten yhteisellä päätöksellä viimeisen päivän koulutus käytiin keskellä yötä.

Seuraavana aamuna herättyäni suurin osa kurssilaisista oli jo kadonnut paikalta. Ehdin kuitenkin nappaamaan Diourbelin ja Fimelan työntekijät yhteiskuvaan. Kuvanottohetkellä koordinaattorit olivat erityisen tyytyväisiä koulutuksen antiin, josta Diourbelin paikalliskoordinaattori kertoi seuraavaa:

"Tämä koulutus on ehdottomasti lisännyt omaa sitoutumistani Woomal-projektiin. Lisäksi tiedän nyt esimerkiksi, miten voin järjestää aktiviteetteja ilman suuria taloudellisia satsauksia." 

Fimelan paikalliskoordinaattori Mamadou Sarr ja  Diourbelin paikalliskoordinaattori Mbay Faye  

 

Mangrevometsässä suhisee

Tänään oli se päivä, kun kyläläiset Fimelassa, Simalisssa, Djilorissa ja Ndanganessa lastasivat pirogit  täyteen mangrovepuuntaimia. Olihan päivän agendalla saada mangrovemetsikkö kasvamaan 60 000 puunalulla.

Mangrovemetsää on istutettu näillä mailla kohta 20 vuoden ajan. Erityisesti paikalliset naiset ovat kunnostautuneet mangrovemetsän hoidossa. Heillä on oma yhdityksensä CAREM, jonka tarkoituksena on edistää mangrovemetsän suojelua. Tälläkin kertaa suurin osa noin 300 puunistuttajasta oli naisia.

Kun kysyin talkoissa mukana olleilta, mikä heidät saa tekemään aika sotkuista työtä ilmaiseksi, sain vastaukseksi huvittuineita katseita ja nopeita vastauksia.

        - Tämä on työtä koko yhteisömme hyväksi. Tietysti haluan olla mukana tekemässä tätä.

Niin. Mitä enemmän mangrovemetsää, sitä enemmän kaloja. Ja mitä enemmän kaloja, sitä parempaa ruokaa perheelle.

Kaikenikäiset halusivat osallistua mangrovemetsän istuttamiseen.

Tässä pikkupojat nostamassa taimisäkkiä venheeseen.

 

Työt sujuvat joutuisammin oikeanlaisen musiikin rytmittämänä

 

Mangrovepuun taimi

 

Istuttaminen itsessään on aika simppeliä hommaa. Taimii pystyyn liejuun ja seuraava!

Lieju on se joka tekee työn vaikeaksi; Sitä on joka puolella ja se sotkee.

 

 

Joskus lieju jopa imaisee kokonaan mukaansa. Silloin ei selviä enää ylös omin avuin.